Still alive, nigga

Blogi on ollut omalla pikkutauollaan. Ehkä pimeys ja loman loppuminen vei inspiksen blogin päivityksestä ja kuvailusta. Joulukuu oli tosin aikamoista tulitusta, 33 postausta! Älytön määrä. Lupasin panostaa teksteihin ja kuviin, tästä lähtien ei se määrä vaan laatu!

Myönnetään sekin, että olen haukuista useimmiten joka toinen viikko erossa. Kyllä, meitsillä on kaksi kotia, koirat asuvat iskällä ja Mötkö äitellä. Etäisyys on tosin niin pieni että voin käytännössä koska vain mennä kumpaan tahansa osoitteeseen. Koirailumenot eivät riipu omasta paikasta, tämän viikon mätsärikin sattui "väärälle" viikolle mutta siellä oltiin Veen kanssa! :-) Kun Ketku haettiin, olin melkein koko ajan siellä missä sekin, mutta pikku hiljaa palaan tähän "joka toinen viikko tuolla ja toinen täällä"-tyyliin. 

Parit pentupiirit ovat jäänyt välistä, Ketkuli on kuitenkin päässyt leikkimään toisten haukkujen kanssa vaikken niistä jokaisesta täällä julkaisekaan kuvia ja tekstiä. Ihan tervepäinen tuosta haukkulista on kasvamassa, itsepäisyyttä ja rohkeutta löytyy mutta tottelee kyllä kunhan ei ole liikaa häiriötä :-) Ei tuosta kyllä uskoisi, että on huostaanotettu peniikkana. Venailen niin kovasti sitä aikaa että päästään harrastamaan ja joskus ehkäpä kisaileenkin! Kasva Ketkuli!

Eilen Ketku kävi eläinlääkärissä rabiesrokotuksella. Seuraava rokotuskerta taitaakin olla vasta vuoden päästä. Koon silmät ovat viime aikoina rähmineet ja eläinlääkäri totesi sille sidekalvon tulehduken. Haukulle haettiin apteekista salvaa, jota pitää laittaa silmään pari kertaa päivässä. Ketkuli on saanut pienellä aikaa paljon lisää massaa, painoa on jo 15,1 kg! :-) 



Kävästiin Vinskin kanssa 6. pv mätsärissä samaisessa hallissa missä käytiin viime kuussa molempien haukkujen kanssa. Kun päästiin paikalla, jonoa oli varmaan 15-20 metriä ulos asti! Onneksi oli vain yksi koira mukana, sisällä oli hirveän ahdasta ja täyttä. Isoja oli ilmoitettu 56 koiraa ja oltiin numerolla 34. Mikäs siinä odotellessa, ympärillä juoksuisia narttuja ja Veellä kuuma. Vinski esiintyi tosi hyvin olosuhteista huolimatta ja sai punaisen nauhan :-)

Mutta sitten olikin melkein tunti odottelua punaisten kehään. Käytin Veetä vähän väliä ulkona tuulettumassa, mutta suurin ongelma oli ne juoksuiset nartut ahtaassa hallissa! V oli ihan hullu, se koitti raiskata kaikki ja oli sitten rage joillekin uroksille, kyllä hävetti ja lievästi sanottuna ärsytti. Veehen ei saanut kontaktia, ei edes kädessä olevat mustanmakkaran siivut kiinostaneet! Vaikka ohi olisi juossut eläintarha, Veetä kiinosti vain naiset. En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka raahaavat juoksuisia narttuja mätsäreihin ja yleensäkään mihinkään tuollaiseen tapahtumaan! Helvetti. Tuloksena siis pun-.

Mötkis takkuturkille kuuluu samaa mitä aina ennenkin, välillä turkkiin tulee niin pahoja takkuja/huopaantumia, että niitä on ollut pakko leikata pois. Joskus ajattelin, että voisin viedä tuon johonkin näyttelyyn mutta eipä tuollaista leikeltyä versiota kehtaa viedä mihinkään :-D Mötkö on saanut nyt vain vipellellä huoneeni lattialla, mennä joskus agilityratoja, syödä jyrsijän popcornia(kyllä luit oikein, popcornia!), kiipeillä nojatuolissa ja chillailla jonkun sylissä.

Joulukalenteri - Luukku 14: Näyttelyt ja match showt, mitä ne ovat?

Toivoisin kovasti sellasta postausta missä selittäisit vähän näistä näyttelyn lyhenteistä yms. kun ite en tajua noista juuri mitää :P

Tämä kommenntti pisti kyllä ajattelmaan, että olempas ollut vähän ajattelematon :-D Tämmöinen postaus olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten! Käytän monissa näyttelyteksteissä varmaan kummallisen kuuluisia lyhenteitä ja termejä. Tässä ensin koiranäyttelyn kulku sekä termit lyhyesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti selitettynä ja sitten samat match showsta! :-)

Koiranäyttelyssä joka rodussa arvostellaan koirat sukupuolen ja luokan mukaan. Luokkat menevät iän mukaan: pentu-, juniori-, nuorten-, avoin- ja veteraaniluokka. Näiden lisäksi ovat käyttöluokka (johon ilmoitetaan koira, jolla on ns. käyttötulos, laikoilla esim. tietty tulos hirvikokeesta) ja valioluokka (ilmoitetaan koira, joka on muotovalio). Joka luokka jakaantuu siis vielä kahteen, uroksiin ja narttuihin ja ne arvioidaan erikseen. Pentuluokka on periaatteessa epävirallinen luokka, siinä ei jaeta SERTiä tai mitään muutakaan ja tulokset eivät näy jalostustietojärjestelmässä. Pennut eivät myöskään osallistu rotunsa paras-kilpailuun. (Termien selitykset alempana)

Joka rodussa kehään menevät ensin pentuluokan urokset ja niiden jälkeen nartut. Seuraavaksi junioriurokset, nuoret urokset, avoimet urokset jne. Kun uroksista on sijoitettu neljä parasta, alkavat nartut samassa järjestyksessä juniorinartut, nuoret nartut jne. Tuomari arvostelee joka koiran erikseen ja sanelee sille arvostelun, jonka kehäsihteeri kirjoittaa paperille. Koira saa joko laatumaininnan ei voida arvostella (EVA), hylätty(HYL), tyydyttävä(T), hyvä(H), erittäin hyvä(EH) tai erinomainen(ERI). Ne koirat, jotka saavat erittäin hyvän tai erinomaisen(paitsi pennut), kisaavat vielä oman luokkansa luokkavoitosta (urokset ja nartut erikseen). Esim. nuorten luokan paras narttu on NUK1, toiseksi tullut narttu NUK2 jne. Uroksissa sijoitetaan myös NUK1, NUK2 jne. 

Kun kaikista luokista(paitsi pennuista) on sijoitettu parhaat urokset ja nartut, alkavat paras uros ja paras narttu-kilpailut. Paras narttu-kilpailuun osallistuvat ERIn saaneet ja jossain luokassa neljän parhaan joukkoon sijoittuneet nartut. Tuomari sijoittaa nartuista neljä, joista paras on PN1, toiseksi tullut PN2 jne. Uroksista valitaan samanlailla neljä parasta, PU1, PU2 jne.

Rotunsa parhaan tittelistä kilpailevat paras narttu sekä paras uros. Rotunsa paras on ROP ja toiseksi paras VSP. Rotunsa paras jatkaa vielä ryhmäkilpailuun. Veteraanit kilpalevat vähän kuin omana luokkanaan, jokaisessa rodussa valitaan paras veteraani ja loppukehissä näyttelyn paras veteraani (BIS-VET).

Loppuun vielä vähän termejä :-) :

VSP = vastakkaiset sukupuolen paras

SERT = sertifikaatti, kolmella sertillä koirasta tulee muotovalio (FI MVA) Poikkeuksena esim. laikat tarvitsevat sertien lisäksi käyttötuloksen.

Ryhmäkilpailu = Koirarodut on jaettu 10 roturyhmään, esim. länsisiperianlaika kuuluu ryhmään 5. Ryhmäkilpailuun osallistuvat sen ryhmän kaikkien rotujen parhaat eli ROP-koirat. Joka ryhmästä sijoitetaan neljä parasta koiraa, esim. paras on RYP1, toinen RYP2 jne.

BIS-kehä: Eli best in show "näyttelyn paras", tähän ns. loppukehään osallistuvat jokaisen ryhmän voittajat.

Jalostustietojärjestelmä = Eli KoiraNet, Suomen kennelliiton ylläpitämä rekisteri, johon merkitään koiran tulokset esim. näytteyissä.

SA = sertin arvoinen, tämän voi saada monikin koira, mutta serti jaetaan vain parhaalle SA:n arvoiselle urokselle ja nartulle.

VaraSERT = varasertifikaatin saa toiseksi paras SA:n arvoinen koira. Harvoin, jos sertin saanut koira ei voi ottaa sertiä vastaan (on jo esim. muotovalio), serti siirtyy varasertin saaneelle koiralle.

CACIB = kansainvälinen sertifikaatti, näitä jaetaan vain kansainvälisissä koiranäyttelyissä, esim Tampere KV. Neljällä CACIB:lla kolmesta eri maasta koirasta tulee kansainvälinen muotovalio (C.I.B)

VaraCACIB = Vastaava kuin varaSERT

Lopuksi vielä esimerkkinä Vinskin näyttelytulos Tampereen ryhmänäyttelystä suomennettuna:  AVO-ERI AVK1 PU2 SA VSP SERT
Erinomainen avoimessa luokassa, avoimen kilpailuluokan ensimmäinen, toiseksi paras uros, sertifikaatin arvoinen, vastakkaisen sukupuolen paras ja sertifikaatti

Match show on epävirallinen koiranäyttely. Siellä yleisin luokkajako on isot pennut, pienet pennut, isot aikuiset ja pienet aikuiset. Joskus myös sekarotuisille ja veteraaneille on omat kehänsä. Muulloin ne osallistuvat johonkin noista neljästä luokasta. Joskus match showssa on vielä lapsi&koira tai junior handler-kehä, mutta niiden voittajat eivät osallistu loppuliseen BIS-kehään. Match shown voi periaatteessa järjestää kuka vaan, usein se on joku koirakerho. Mätsäriin ilmoittaudutaan paikan päällä.

Kehät alkavat usein samaan aikaan ja kehään mennään pareittain. Eli vastakkain voi olla vaikkapa todella menestynyt näyttelyhaukku ja sekarotuinen kotikoira. Kehässä juostaan pari kertaa ympäri ja koiria seisotetaan. Tuomari antaa toiselle sinisen nauhan(eli "huonomman") ja toiselle punaisen nauhan (eli "paremman"). Kun luokasta on kaikki parit menty läpi, alkaa sinisen nauhan saaneiden kehä. Niistä tuomari sijoittaa neljä parasta: SIN1, SIN2 jne. Samalla lailla menee punaisten kehä. Kun joka luokasta on valittu sinisten ja punaisten parhaat, SIN1 ja PUN1 koirat joka luokasta menevät loppukehään. Siellä sijoitetaan vielä neljä parasta, BIS1, BIS2 jne. Match show on siis todella yksinkertaistettu versio koiranäyttelyistä ja se onkin ihan kiva "harrastus" ja myös loistavaa harjoitusta koiralle näyttelykehiä varten.

Kato meil on kaikkee kivaa

Eilen käytiin Ketkun kanssa siellä paljon puhutussa pentupiirissä ja samalla tehtiin myös Ketkun neitsytmatka bussilla. Ketkuli sai paljon ihailuja ja kelpieksikin sitä matkan aikana luultiin. Pentupiirissä oli meidän lisäksi viisi pentua omistajineen, kaikki suht samankokoisia kuin Ketku paitsi mukana oli myös jättimäinen saksanpaimenkoiranpentu. Leikkipaikkana toimi Mustin ja Mirrin takahuone. Päästettiin koirat samaan aikaan irti ja Ketku oli ihan paniikissa kun joukko randomikarvakuonoja tulee nuuskimaan. Aluksi Ketku murisi ja yritti pitää muut loitolla siitä. Pienen arkailun jälkeen K kuitenkin rentoutui ja meni nuuskimaan ja leikkimään minä puren sinua naamasta-leikkiä muiden kanssa :-) Alkuhäsellyksen jälkeen leikit menivät tosi hyvin ja varmasti mennään seuraaviinkin pentupiireihin.

(c) Jenny P.

Tänään oli taas Ketkulle ohjelmaa, samoin myös Vinskille: Match show Koirakoutsin treenihallissa. Hallissa oli kaksi osaa, joissa molemmissa oli kehiä. Pohjana oli keinonurmi. Ketku tuli ihan vain katselemaan, mutta Vinski osallistui isojen aikuisten luokkaan. Me tultiin paikalle tuntia ennen kehien alkua ja leiriydyttiin Jennyn sekä Tuikun ja Klaaran kanssa hallin seinän viereen. Saatiin ihan hyvä paikka, seinässä oli koukku hihnalle ja vielä kaksi tuoliakin siinä vieressä. Ketkua varten otin mukaan Veen kuljetuslaatikon, jonne K sai sitten välillä mennä chillailemaan. Ketkuli oli lopulta noin puolet ajasta laatikossa, ihan vain varmuuden vuoksi sillä piti maksaa 10 euron maksu jos koira pissi/kakki sisälle. Ketkuli pikkupisuli olisi ihan varmasti lirauttanut jossain kohtaa vaikka ulkona käytiinkin tiuhaan.

Isoja aikuisia oli noin 30 koiraa ja mentiin Vinskin kanssa kehään numerolla 7. V meni tosi hyvin ja saatiinkin punainen nauha :-) Kaikki koirat saivat pienen arvostelun, jossa arvioitiin koiran esiintyminen, kunto, turkki, luonne, yhteistyö ja liikunta. Vinski sai kaikista arvosanan :)) eli parhaan. Ennen punaisten kehää oli sinisten saaneiden sijoittelu, jonne meninkin handlaamaan jonkun randomin novascotiannoutajan :-D Hänen molemmat koiransa olivat saaneet sinisen ja varanhandleri oli samaan aikaan x-rouisten kehässä. Noutaja ei sijoittunut, mutta mitä nyt voi olettaakkaan jos joku ihan vieras ihminen yrittää saada ravaamaan ja seisomaan. Mutta ihan jännä kokemus tämäkin! Odottelu hallissa - jossa oli Vinskin mittapuulla suht kuuma (haukkuli nukkuu koppinsa katolla kovillakin pakkasilla) - herpaannutti Vinskin keskittymistä punaisten kehässä ja nakkikaan ei enää kovasti kiinnostanut. Ravaamisen V hoiti loppuun saakka hyvin, mutta paikalla seisominen oli sen mielestä liikaa pyydetty ja sen asentoa täytyi koko ajan korjailla. Meidät käteltiin vikojen joukossa pois, mutta ei haittaa, Veelle tämä oli hyvä kenraalihajoitus ennen Pohjoismaiden Voittajaa (joka onkin jo viikon päästä...)

Tosi kiva oli mätsäröidä muutaman kuukauden tauon jälkeen :-) Ketku pääsi näkemään muita koiria ja Vinski sai näyttelyreeniä. Kivaa oli, mutta ensi kerralla mukaan tulevat vain ne koirat, jotka osallistuvat :-D Loput kuvat (c)Jenny P. :

On kuin ois kuuma kesä

Siinä kuvaa kuluneelta viikolta, mutta nyt tulee tarinaa meidän tämänpäiväisestä mätsäristä! Paikkana toimi Hakametsän jäähallin parkkipaikka ja ilmoittautuminen alkoi jo 9.30. Ilmoittautumisaikaa oli 1,5 tuntia ja saavuimme Veen kanssa perille puoli yhdentoista aikoihin. Kyseessä oli Pirkanmaan palveluskoiraharrastajien järkkäämä hyväntekeväisyysmätsäri, jossa kaikkiin luokkiin oli tosi halpa ilmoittautuminen ja porukkaa olikin ihan mukavasti paikalla. Ja voi sitä hellettä, +27! Paikalla oli koirille oma vesipiste ja oli meillä omatkin vedet mukana. Se ei kuitenkaan auttanut siihen kuumuuteen, V olisi mieluiten vain maannut varjossa. Takani oli kuitenkin jo tunnin bussimatka.


Kännykkälaatua... :-) Isoja oli vähän päälle 40 ja menimme puolessa välin kehään. Vastassa oli tosi hyvin menevä villakoira, joka sitten saikin punaisen ja me sinisen. Vinski meni todella hyvin kuumuudesta huolimatta, tosin en aivan varma ole oliko ravi enemmänkin peitsaamista... :) (=vasen etu- ja takajalka liikuvat samaan aikaan eteen ja taakse, samoin oikean puolen koivet). Onneksi tuomari oli nopea arvostelemaan ja pian menimmekin sinisten kehään. Itse V oli jo aivan kyllästysnyt ravaamiseen ja seisomiseen, edes nakinpalaset eivät kelvanneet. Menomme olikin aikas kuraa sinisten kehässä ja eihän meitä sijoitettu. Pitää ensi kerralla harkita vähän enemmän, meneekö hirveessä helteessä mätsäröimään... :-)
 

Saan kiitttää jotain muuta kuin tuuria

Tänään käväistiin Pirkanmaan Samojedistien järkkäämässä mätsärissä. Paikkana toimi Lentävänniemen kenttä, joka oli hiekkapohjainen ja aidattu. Vieressä oli pieni metsäkaistale lenkkipolkujen kera, jossa pystyi  hyvin taukoilemaan koiran kanssa. Sää oli aikas lämmin, ainakin koirien osalta ja sen huomasi Vinskinkin mielenkiinnosta. 

Ilmoittautuminen alkoi klo 11 ja saavuttiin paikalle vähän ennen kahtatoista. Hyvin ehdittiin ilmoittautua isoihin aikuisiin sekä leiriytyä aidan viereen. Kehät käynnistyi klo 12 samojedien omalla kehällä. Vähän ennen yhtä kun samojedikehä loppui, alkoivat muut kehät. Isoja oli vähän alle 20 ja mentiin numerolla 13 kehään. Vastassamme oli musta briard, joka meni kyllä tosi hyvin! Mutta ei meidänkään menemisessä  mitään moitittavaa ollut ja saimmekin punaisen nauhan! Kaikki osallistujat saivat nauhan mukana myös kolme purutikkua, tosi kiva idea tämmönen ! :-)

Punaisten kehä alkoi pienen odottelun jälkeen ja sinne sitten menimme vähän jo väsähtäneen ja makkaranpalasiin kyllästyneen Vinskin kanssa. Mutta hei V yllätti ja jaksoi ravata ja seisoa tosi nätisti! Koirakkoja alettiin kätellä pois ja sivusilmällä huomasin, että kehässä olikin enää meidän lisäksi kolme koiraa. Lopuille ruvettiin jakamaan sijoituksia ja meille sitten viimeisenä -> PUN1 ! Ai että, ilonen ja ylpeä saa nyt olla! Taas tuli todistettua, että kyllä nämä "mettäkoiratkin" mätsäreissä pärjäävät :-) . Lopuksi oli vielä BIS-kehä, jossa olivat kaikki punaisten ja sinisten ykköset. Ei siellä enää sijoituttu, mutta ei harmita yhtään! Palkinnoksi saimme ruusukkeen lisäksi nameja, matkavesikupin sekä pehmolelun Vinskille. Sinisestä apinasta tuli heti Veen suosikki, toivottavasti ei sitä heti revi palasiksi :D Alla oleva seisotuskuva (c) Jne Valokuvaus

Mut musta ei vaan oo luovuttamaan

Eilen saimme pullollisen naudanverta ja pitihän sitä heti kokeilla! Vettä astiaan ja noin viideos osa ellei vähemmänkin verta joukkoon, niin sekotoitus oli valmis. Sukka rullalle ja siihen naru, sitten mytty uimaan verisekoitukseen. Vedin n. 300-400 metrin jäljen ja se sai olla pari tuntia. Veri oli uusi juttu Vinskille ja litku näytti niin laimealta, että kaksi tuntia oli ihan riittävä aika näin aluksi. 

Jälki lähti liikkeelle potkitusta maasta ja matkan varrella oli pieni makaus sekä katko, jotka V selvitti hyvin. Välillä se hieman poikkesi reitiltä, mutta korjasi kuitenkin jäljelle takaisin. Tästä se lähtee, ehkä joskus löydämmekin itsemme jälkikokeesta.



Tänään oli se kauan odotettu möllitoko sekä myös mätsäri, joka olikin tämän kuun kolmas :D. Ilma oli mitä ihanin, mutta koiran kannalta huonoin mahdollinen. Aurinko porotti siniseltä taivaalta suoraan asfaltille, mutta mepäs olimme ovelia ja leiriydyimme heti varjoon seinän viereen. Ei ollut taaskaan kauheasti ihmisiä raahautunut paikalle, isoja aikuisia taisi olla 9 koiraa. Olimme ekassa parissa ja vastassa taisi olla pyreneittenkoira, jonka sitten voitimmme eli saimme punaisen nauhan. Menimme odottamaan möllitokoon vuoroa, mutta punaiset kutsuttiinkin jo takaisin. V esiintyi kuumuudesta huolimatta hyvin, häntä ei laskenut kertaakaan! Meidät sijoitettiin punaisesten kolmansiksi ja saimme tuomarilta pientä palautetta, joka meni jotakuinkin näin:"Iloinen ja ystävällinen koira. Koiralla ja esittäjällä hyvä kontakti. Koira esitetään hyvin ja sen askelväli on hyvä". Niinkuin kuvasta näkyy, palkinnoksi saimme koiranruokaa.

Punaisten kehästä menimme suoraan möllikehälle odottelemaan ja joku 20 minuuttia taidettiin venailla siinä. Paikalla ololla aloitettiin ja oli jotenki epävarma fiilis sen suhteen. Olen aivan varma, että samassa paikalla olossa olleella pumilla oli juoksut sillä Vinski katseli ja haukku sille ihan oudosti. Pumin ja Vinskin välissä oli musta karvaturri, joka sitten nousikin kesken paikallaolon. Vinskin keskittyminen kärsi tästä ja kun se tajusi, että ihanalta tuoksuva narttu olikin siinä niin lähellä, niin tottakai se nousi sitten katsomaan sitä. Kyllä siinä tuli kiroiltua mielessä, mutta onneksi muut liikkeet sujuivat paremmin. Tuomarilta saatiin vähän moitteita liian vihaisesta käskemisestä liikkeestä maahan ja seiso-kohdissa, ihan tietoisesti käskin aikas vihaisella äänensävyllä, koska juuri nämä olivat meille niitä epävarmoja kohtia. Sivulle tulo oli todella hidas, V katseli kehänreunalla olevia koiria, mutta olen onnellinen, että se kuitenkin tuli eikä kääntynyt takasin. Tässä vielä videoo kaikista liikkeistä pisteineen.

Nuuh

Tulevan kesän voi jo haistaa! Perhosia ja pörrääviä kärpäsiä olikin jo oikeen ikävä. Tuo valo ja lämpö antaa jotain maagista energiaa, joka näkyy varsinkin näissä blogitekstien määrässä. Samoin kamera saa seuraa lähes joka päivä ja kuvia tulee niin paljon, ettei kaikkia voi millään laittaa tänne. Tuntuu, että niin monella on uusi karvavauva narun päässä ja alkaa tekemään mieli omaa pikkuotusta :3 Mutta onneksi V ei ole vielä mikään vanha tai tylsä haukku, vaan ikinuori peniikka, joka on niin innokas kokeilemaan kaikkea agilitystä jäljestykseen.

Eilen starttasimme meidän kotipiha-agilityn pujotteun merkeissä.  Harmi vaan, että maa on vielä niin kovaa etteivät aurakepit pysyneet kunnolla pystyssä. Heiluvistä kepeistä huolimatta V osasi pujotella kaikki kuusi keppiä ihan hyvin siihen nähden että viime kerrasta on jo monta kuukautta.




Kaikki koirapuisto- ja mätsärikuvat (c)Jenny P. Tänään käväistiin taas mätsärissä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti mennä Lielahteen, mutta varttia ennen lähtöä käännettiinkin kelkka kohti Hakametsää. Ylimmmässä kuvassa näkyykin meidän hieno leiriytymä hiekkakentän vieressä olevalla kukkulalla. Ennen mätsärin alkua menimme Jennyn ja koirien kanssa läheiseen koirapuistoon. Meidän lisäksemme aitauksessa oli nuori koirasusimixnarttu, joka tuli Vinskin kanssa tosi hyvin toimeen. V tykkäsi kun pääsi leikkimään ja juoksemaan uuden haukkukaverinsa ja Tuikun kanssa.

Porukkaa oli todella vähäsen paikalla, pelkääkö ihmiset sadetta? Kun miettii niitä viime kesän Hakametsämätsäreitä niin joka luokassa oli vähintään 30 koiraa.. No, ei siinä mitään, mahikset päästä palkintoihin käsiksi kasvavat ;) Isoja aikuisia oli hieman päälle kymmenen ja olimme jo toisessa parissa. Meitä vastassa taisi olla lagotto tai vesikoira(?). Vinski meni jälleen kerran todella mallikkaasti ja saimme punaisen nauhan. Ei tarvinnut kauaa odotella kun punaiset kutsuttiinkin jo kehään. Kuumuus ja lämpimät nakinpalaset näkyivät Vinskin keskittymisessä, mutta sijotuimme punaisten kolmansiksi! :) Palkinnoiksi saimme ruusukkeen, pokaalin, lemmikin puhdituspyyhkeitä, pallon, luun sekä naudanmahatikkuja.

Tänään lähtee

Eilen Vinski pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa jäljestämään. Vedettiin hirvensorkkaa n. 100 metrin matka ja haukku pääsi heti nuuskimaan. Valjaat päälle ja 10 metrin liina mukaan. Tehtiin perään vielä toinen samanlainen ja erittäin hyvin Vinski osasi! Nenä meni maassa kokoajan :) Seuraavalla kerralla jälki saa olla pari tuntia, ettei ole liian helppo. Kyllä huomaa miten paljon V nauttii nenänsä käytöstä ja metsässä tekemisestä. Kunhan saadaan möllitoko pois alta, niin voisi tähänkin lajiin satsata enemmän.

 2v 5kk

Tänään olimme jälleen kerran mätsärissä Teivossa. Hakametsässäkin olisi ollut mätsärit tänään, mutta valittiin Teivo lyhyemmän matkan takia. Isoja oli n. 30 koiraa ja mentiin aikalailla puolessa välin kehään. Parinamme oli kultainennoutaja ja saimme punaisen nauhan. Vinski meni todella hyvin, varsinkin ravaus oli erinomaista. Vapaana seisotus sujuu, mutta ei ole niin nätin näköistä kuin asettelisin jalat itse. Ei sijoituttu punaisten kehässä, mutta ei se mitään, aina ei voi voittaa.

Seuraavat mätsärit ovat parin viikon päästä joko Hakametsässä tai Lielahdessa, pitää vielä miettiä kumpaan mennään. Möllitoko lähenee uhkaavasti, hirveät paineet ehditäänkö opetella kaikki liikkeet kuntoon.