On se elämä niin hassuu ja kun sataa sitä kastuu

Ollaan me elossa. Leikkikaverina Vilkku.

Ei ole riemulla rajaa, kun on päästään vajaa

Ketku ja englanninspringerspanieli Jeni

Hundar i park

Tänään käytiin korkkaamassa Jennyn ja Tuikun kanssa Lielahdessa sijaitseva koirapuisto. Saavuimme paikalle neljän aikaan ja saimme vielä nauttia auringon paisteesta. Puisto sijaitsi aukealla paikalla ja oli pääosin hiekkapohjainen. Sinne tänne oli laitettu virikkeitä koirille, mm. pujottelu ja tassunmuotoinen hyppyeste. Todella viihtyisä ja turvallinen paikka päästää koira irti , suosittelen! 

K ja T olivat jo valmiiksi vähän väsyneitä kuumuuden takia, mutta jaksoivat ne kuitenkin temmeltää pitäen välillä hengähdystaukoja. Ketkuli ja Tuikku tulivat todella hyvin toimeen keskenään ja myös muiden puistossa olevien hurttien kanssa. Kivaa oli ja joskus uudestaan!

Vinsku ei tällä kertaa päässyt messiin, mutta jottei tästä tulisi aivan Vinskitön postaus, tässä parit tuoreet kuvat kyseisestä herrasta!

En mä voi sulle vetokoiraks muuttua

(c) Jenny

Hauhau! Tänään päästiin pitkästä aikaa vetämään Jennyn ja Tuikun kanssa jäälle! Tavaraa oli mukana kuin viikon ulkomaanmatkalla, mutta koirat vetivät täyttä ahkiota innoissaan! Heti kun laitettiin haukuille valjaat päälle ja vetoliinat kuntoon, ne lähtivät vetämään ilman mitään käskyä! Molemmilla oli hyvin muistissa aiempien kertojen jutut ja Veekin pisti välillä laukaksi matkalla jäälle.

Tarkoitus oli kävellä pari kilometriä eräälle saarelle ja pitää pikkuevästelyhetki siellä. Matkalla saareen koirat vetivät välillä tavara-ahkiota ja välillä Jennyä (,johon oli sidottu ahkio kiinni) suksilla. Vaikka painoa oli aikas paljon, haukkulit vetivät koko matkan saareen ja takaisin! Saaressa teimme nuotion ja pidettiin evästelytauko. Koirille oli omat luunsa ja me nautimme termarikahveesta ja makkarasta. Kivaa tämmöinen eräjormailu! Lämpötila oli plussan puolella ja tuntui noiden pakkasten jälkeen niin lämpimältä säältä :o
Aurinkoa ei näkynyt, joten kuvat ja videot kärsivät vähän valon puutteesta, mutta ihan hyvin saatiin kuitenkin materiaalia julkaistavaksi. Videoitiin vasta loppumatkasta ja videolta ei välity niin hyvin se vauhti ja into mitä noilla oli. Mutta meno oli ehdottomasti parasta tähän asti, olen ylpeä noista haukuista! Aikaisemmin jonkun on täytynyt mennä ruuan kanssa maalimieheksi ja koirat ovat vetäneet vain ruokaa kohti. Tänään ei maali- tai koiranpitäjämiehiä tarvittu ja pysähtymis- ja odotuskäskyjäkin kuunnteltiin hienosti. Selvää edistystä on tapahtunut sitten viime kerran :-) Toivottavasti jäät pysyvät vielä jonkin aikaa, että päästään pian uudestaan! 

(c) Jenny

Alla videoolia tämän päivän vetoiluista, vetoleikkejä osa 4 siis! Jos sana ei sano sinulle mitään, katso toki aikaisemmin ilmestyneet: osa 1, osa 2 ja osa 3 :-)

Ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään

Tänään Ketkuli ystävystyi uuden karvakaverin kanssa, australiankelpie Sisun siis! Näyttää varmaan tutultu haukulta, siitä ja Veestä on julkaistu täällä joskus leikkikuvia :-). Kokoero ei leikkejä haitannut, iso Sisu oli hyvänä mallina tuolle kakaralle. Joskus uusiksi!