Tuosta! Molempien meno oli aluksi vauhdikasta, mutta lämpötilan vaikutus alkoi näkymään aikas pian... :-)

Videoolia

Ennen kuin klikkaat päälle seuraavan videon, lue pieni selostus ylemmästä videoolista. Kotiagilitypätkä jäi nyt todella lyhyeksi, kepit ja renkaat eivät meinaa mennä kovaan maahan ja niinkuin videolta näkyy luntakin on jo. Möllitokon jälkeen aloimme harjoittelemaan seuraamista ilman omaa katsekontaktiani Vinskiin. Alku oli Veen osalta edistämistä, sehän oli oppinut tuijottamaan koko liikkeen ajan suoraa minua silmiin ja nyt oma naama olikin "ylempänä" kuin ennen. Pikkuhiljaa V on tajunnut katsoa vain suurin piirtein minua pitäen kuitenkin saman seuraamispaikan kuin aina ennenkin. Mutta jotain positiivistakin pitää sanoa,  olen todella iloinen tuosta meidän vasemmalle kääntymisestä! Omat kädet siellä huitoo hiukan, mutta V on hyvä! Seuraavaksi saatte seurata Ketkun ja angrybirdsin kehittyvää ystävyyttä:

Luuleks sä olevas James Bond

Siinä uusinta videomateriaalia meidän kotipiha-agilitysta. Ei ehkä niitä parhaimpia videoita, tuosta tuli tosi pätkikkäinen mutta siinä se nyt kuitenkin on. Alussa näkyy pitkä liina mutta entäs loppupuolen pätkissä? Eipä näy, vaan vain normi hihna! V on kerännyt itselleen luottoa ja myös kaatanut pitkällä liinallansa molemmat rengasesteet melkein päällensä, joten jotain muuta oli keksittävä. Ihan vapaana en uskalla pitää, joten lyhyempi naru piti olla mutta jänskätti kyllä, että jos Vinski päättääkin juosta hihna perässään ties minne metsän keskelle. Mutta eipäs juossutkaan! Tuntui tosi hienolta ja niin erilaiselta mennä tuolla paljon lyhyemmällä hihnalla, Veekin varmasti tykkäsi enemmän tuosta kuin perässä vedettävästä 10 metrin pituisesta liinasta :-D Ja välillä köytin hihnan valjaisiin kaksinkerroin ja haukku olisi ihan hyvin voinut lähteä karkureissulle mutta eipäs lähtenytkään, edistystä :-)

Eipä me muuta ollakaan tehty, ylihuomenna olisi tarkoitus mennä taas porukalla tokoileen ja viikonloppuna voikin olla tämän vuoden vikat mätsärit. Jos ei muuta niin Mötköilyä on ainakin luvassa.

Timantit on ikuisia

Yhteisistä tokotreeneistä innostuneina ollaan Veen kanssa taas tokoiltu kunnolla möllikisat aina välillä mielessä. Se menee tosi kivasti pihan viereisellä rauhallisella tiellä, mutta sitten kun on uusi paikka, uusia koiria ja ihmisiä sekä tottakai hajuja niin kiusaus lähteä juoksemaan toisten päälle on suuri. Yrititetään mennä ainakin kerran tai pari vielä porukassa tokoreenejä ennen kisoja. Tällä hetkellä en ihan luota tuohon paikkamakuussa tai 15 metrin luoksetulossa. Paikkamakuu jänskättää kaikista pahiten, "normaali" koira vain nousee ylös tai kävelee ohjaajan luo mutta Vinski yrittää heti mennä leikkimään toisten korien kanssa. Jotenkin niin äsyttävää/noloa jos muiden suoritus keskeytyy sen takia, että kaikkien kaveri Vinski tulee härnäämään. Ei auta muuta kuin reenata tätä tosi kovasti ja muiden koirien läheisyydessä niin eiköhän Veekin malta odottaa minuutin paikallaan.

Vinski rakastaa piha-agiltya, ilme tuossa kuvassa kertoo kaiken! Piha saattaa syksyn aikana vaihtua oikeaan halliin, mutta infoilen kun tiedän itsekin enemmän :-) Jäljestystä olemme kanssa menneet, sateet ovat vähän rajoittaneet sekä koulun alku, mutta harjoittelut jatkuvat tässäkin lajissa.

Tänään on hyvä päivä

Kirjoittamisinspiraatio on vähän hukassa, mutta ihan lyhyesti kertoilen mitä ollaan puuhailtu. Tokojuttuja ihan vähäsen tehty, pääosin ollaan harjoiteltu liikkeestä seisomista. Voin ilokseni todeta, että se sujuu ihan hyvin ilman mitään kovaa käskemistä tai vartaloapua. Koska ollaan vielä niin alkuvaiheessa, Vinski ei käskyn kuultuaan pysähdy kuin seinään vaan ottaa pari askelta. Tämä ei kuitenkaan menoa haittaa, hyvä alku meillä nyt tässä liikkeessä kuitenkin on.

Kotiagilitya olemme kanssa menneet, yleensä ihan vähän vain, että innostus säilyy. Nuo aurakepit ovat todella hyvät pujotteluun, mutta kun niitä pitää välillä ottaa pois ja laittaa takaisin, välien pituus vaihtelee ja tämä vaikeuttaa Veen menemistä. Päätin alkaa painamaan kepit maahan mittanauhan kanssa niin välit pysyvät samanpituisina(60cm) ja ne saa hyvin suoraan riviin.

Lisäksi ollaan menty vähän vetojuttujakin. Vinski on saanut vetää aivan pientä taakkaa, vain kahta halkoa. Tosi iloisesti on mennyt kun ei tarvitse kauheasti ponnistella, että saa kehuja. Oikealle kääntymistä olemme myös harjoitelleet ja tullaan varmasti treenaamaankin vielä paljon ennekuin V sen kunnolla oppii. Suoraan vetäminen sujuu hyvin, käskyä pitää vain toistaa vähän väliä, ettei Vinski pysähdy. Alla taas vähän videomateriaalia meidän kotiagilitysta ja lisäksi hieman tokoa sekä passaamista.

Ai että kesä on ihanaa aikaa, varsinkin tämä loma! Ei tarvitse ottaa mitää stressiä mistään, kellon voi unohtaa ja mennä vaikka keskiyöllä agilitya pihassa. Se on sitä vapautta. Piha-agilityily on niin helppoa. Ratakin on tuossa kaiken aikaa, välillä voi vain siirrellä esteitä mihin sattuu huvittamaan. Ei tarvitse mennä kauas harrastamaan, kun sitä voi tehdä omassa pihassa koska vain. Okei, ei se tietenkään ole mitään siihen verrattuna, että saisi ihan oikeasti harrastaa tätä suurenmoista lajia. Ehkä se on vielä joskus mahdollista.

En aio valittaa kuumuudesta, nyt on ihanan lämmin. Vaikka se rajoittaa koirailua niin se kuuluu kesään. Jäälkijutut ovat siis hieman tauolla koska kerran jo tein sen virheen, että menin jäljetämään helteessä. Siitä ei jäänyt koirallekaan varmaan mikään kiva tai opettava kokemus. Ei tämä kuumuus ikuisesti kestä, kun vähän viilenee niin metsään ilmestyy taas vetämiäni verijälkiä.

Toisaalta ärsyttää tämä velttous ja tekemättömyys. Kovasti suunnittelee kyllä kaikkea, minne sitä menisi ja koska. Nyt ei vain ole mitään koiramaista menoa tai meininkiä tarjolla. Seuraavaa mätsäriä odotetaan jo mutta vielä pitää pari viikkoa varrota. Aina välillä käyn katselemassa Voittaja-näyttelyiden kotisivuja ja vähän fiilistelemässä, että päästäisiinkö taas messariin. Tosin, Pohjoismaiden Voittaja on vielä kysymysmerkkinä, mutta ilmoittelen heti kun tiedän meneekö pörröhäntä arvosteltavaksi. Toivotaan, että kyllä!

Blogeihin on ilmestynyt kyselyitä postaustoiveista ja -ideoista. Niimpä ajattelin itsekkin nyt ilmoittaa, että kaikki postausehdotukset ovat nyt tervetulleita! Kesällä aivot ovat lomalla ja tuntuu aina niin vaikealta keksiä mitään fiksua tai mielenkiintoista kirjoitettavaa. Tähän voi siis kommentilla laitella ihan mitä tahansa ideoita tai ehdotuksia! :-)

Et voi lähtee karkuun

Ja tunsin kuinka kesän aurinko lämmittää

Juuri kun sain hehkutettua blogitekstien kasvavaa määrää, tuleekin viiden päivän hiljaiselo. Ollaan me hengissä ja ollaan touhuiltukin taas ihan kiitettvästi, mutta koeviikkoon lukeminen on vienyt fiilikset kirjoittamisesta. 

Olemme treenailleet vähäsen tokoa, ihan lyhyissä osissa vain, ettei tule mitään kyllästymistä juuri ennen ylihuomista möllitokokisaa. En todellakaan odota mitään sijoittumista siinä, toivon vain, että  saadaan liikkeet suoritettua sekä myös sitä, ettei Vinski karkaa. Edelleen meidän kompastuskiviä ovat liikkeestä maahan ja seiso, mutta jos nyt muut liikkeet menisivät hyvin, niin ei noilla kahdella mitään väliä ole.

Agilityäkin ollaan harjoiteltu pihassa. Keppien lisäksi rataan kuuluu myös hyppyeste sekä puomina toimiva leveä penkki. Kaikki osataan hyvin! On tuo pitkä liina niin kätevä, toimii hyvin agilityssä, tokossa, jäljestyksessä sekä ihan metsäslenkeilläkin. Jäljestyksestä puheen ollen, pientä taukoa siinä on tällä hetkellä. Ei ole nyt hirvenjalkoja saatavilla, joten vähän on vaikea tehdä jälkeä. Mutta pian saamme varmaankin verta, niin sillä aletaan sitten kokeilemeaan.

Kyllä huomaa kun kesää kohti mennään niin Veen aktiviteetit sen kuin lisääntyy. Se on päässyt mukaani juoksulenkeille pari kertaa tällä viikolla. V juoksee vieressä tosi nätisti ainakin silloin kun ei tule koiria vastaan. En viitsinyt mitään koirajuoksua tähän lenkkeilyyn sekoittaa, ettei kaikessa tekemisessä ole sellaista suorittamisen makua tai kouluttamista, vaan pelkkä vierellä juokseminen riittää.

Nuuh

Tulevan kesän voi jo haistaa! Perhosia ja pörrääviä kärpäsiä olikin jo oikeen ikävä. Tuo valo ja lämpö antaa jotain maagista energiaa, joka näkyy varsinkin näissä blogitekstien määrässä. Samoin kamera saa seuraa lähes joka päivä ja kuvia tulee niin paljon, ettei kaikkia voi millään laittaa tänne. Tuntuu, että niin monella on uusi karvavauva narun päässä ja alkaa tekemään mieli omaa pikkuotusta :3 Mutta onneksi V ei ole vielä mikään vanha tai tylsä haukku, vaan ikinuori peniikka, joka on niin innokas kokeilemaan kaikkea agilitystä jäljestykseen.

Eilen starttasimme meidän kotipiha-agilityn pujotteun merkeissä.  Harmi vaan, että maa on vielä niin kovaa etteivät aurakepit pysyneet kunnolla pystyssä. Heiluvistä kepeistä huolimatta V osasi pujotella kaikki kuusi keppiä ihan hyvin siihen nähden että viime kerrasta on jo monta kuukautta.




Kaikki koirapuisto- ja mätsärikuvat (c)Jenny P. Tänään käväistiin taas mätsärissä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti mennä Lielahteen, mutta varttia ennen lähtöä käännettiinkin kelkka kohti Hakametsää. Ylimmmässä kuvassa näkyykin meidän hieno leiriytymä hiekkakentän vieressä olevalla kukkulalla. Ennen mätsärin alkua menimme Jennyn ja koirien kanssa läheiseen koirapuistoon. Meidän lisäksemme aitauksessa oli nuori koirasusimixnarttu, joka tuli Vinskin kanssa tosi hyvin toimeen. V tykkäsi kun pääsi leikkimään ja juoksemaan uuden haukkukaverinsa ja Tuikun kanssa.

Porukkaa oli todella vähäsen paikalla, pelkääkö ihmiset sadetta? Kun miettii niitä viime kesän Hakametsämätsäreitä niin joka luokassa oli vähintään 30 koiraa.. No, ei siinä mitään, mahikset päästä palkintoihin käsiksi kasvavat ;) Isoja aikuisia oli hieman päälle kymmenen ja olimme jo toisessa parissa. Meitä vastassa taisi olla lagotto tai vesikoira(?). Vinski meni jälleen kerran todella mallikkaasti ja saimme punaisen nauhan. Ei tarvinnut kauaa odotella kun punaiset kutsuttiinkin jo kehään. Kuumuus ja lämpimät nakinpalaset näkyivät Vinskin keskittymisessä, mutta sijotuimme punaisten kolmansiksi! :) Palkinnoiksi saimme ruusukkeen, pokaalin, lemmikin puhdituspyyhkeitä, pallon, luun sekä naudanmahatikkuja.

vettä tulee kuin tiedätte kyllä mistä

     

Vihdoin on alkanut ne kauan odotetut hyvät säät. +27 astetta niin mikäs siinä ulkona ollessa :) Mutta sitten yöllä! Salamoi ja sataa ja ukkonen jyrisee :s Meijän talokin tärähti ja olin ihan varma, että joku puu kaatuu päälle !

Jos jotain me ollaan tehty tän normilenkkeilyn lisäksi niin agilityilty! Kyllä vain, vaikka metsästysvietti Veellä on kova niin eihän se mitään estä. Pitkä naru vaan kaulaan ja radalle! Videoita tai edes kuvia ei ole vielä ehitty tästä uudesta lajistamme ottamaan, mutta varmasti tulee vielä. Vinski kyllä tykkäsi kun sai juosta täysiä ja saada makkaranpaloja sekä paljon kehuja. Jos sillä ei olisi mitään metsästysviettejä niin ai että mikä harrasatuskoira se olisi :3 Mutta turha jossitella, kun ei pysy pihassa niin ei pysy.

Sori tynkästä tekstistä, mutta kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, eiks nii?