Ollaanko tämä kesä näin

Ompas vierähtänyt taas aikaa viimeisimmästä "kunnollisesta" postauksesta. Ohhoh. Juhannuskin meni, itse vietin sitä kavereiden kanssa Yyterissä ja koirat olivat isäni mukana mökillä. Mutta mitä meille kuuluu, blogin edellinen ainoa päätähti Vinsku ei ole pahemmin postauksissa edes vilahtanut. Mutta Veelle kuuluu hyvää, mitään himoreenauksia ei olla harjoitettu. Onhan sentään loma. Tokon saralla tällä hetkellä ei mitään tavoitteita pahemmin ole, pidetään ALO-liikkeet kuosissa muttei mitään uutta enää opetella. Jäljestys on vielä ajatuksen tasolla, toivottavasti saan inspistä jostain siihenkin hommaan. Tällä hetkellä agility tuntuu niin siltä oikealta ja aikaa menee niin paljon muuhunkin kuin haukkuiluihin, että kaikkea ei vain kerkiä. Olen ihan yllättynyt ja ehkä vähän jopa pettynytkin tämän hetkisestä mätsäritarjonnasta, viime kesänä lähes joka viikko oli Tampereen alueella kehät pystyssä mutta eipä ole tänä vuonna. Oltais kyllä mieluusti Veenkin kanssa menty!

Ketkulin kanssa ollaan käyty muutaman kerran metsässä poluilla juoksemassa. Harmi vaan, ettei omat töppöset kovin tuosta polkujuoksusta ole tykänneet. On aivan eri juosta tasaisella tiellä kuin hyppelehtiä kantojen ja juurten ylitse kämäsillä poluilla. Toko Ketkulin kanssa jotenkin totaalisesti unohtui kun agilitykurssi alkoi, mutta pikku hiljaa jatketaan senkin reenaamista. Alkeiskurssi loppuu maanantaina ns. loppukisoihin ja uuden ryhmäpaikan metsästäminen onkin alkanut. Alhaalla viellä spekulaatiota agireeneistä kuluneelta viikolta :-)

Lenksulle!

23.6. Takana ehkä huonoimmat agireenit tähän asti. Aamulla satoi jo kun lähdettiin bussilla kohti Niihamaa ja koko reenien ajan vettä tipahteli taivaalta ihan kiitettävästi. Kenttä oli aivan märkä ja täynnä pikkuisia lammikoita, saappaat olisivat ehkä olleet lenkkareita fiksumpi valinta. Neiti Ketku ei halunnut pistää persettänsä märkään maahan ja lelutkaan ei jaksaneet kiinnostaa. Varmaan puolet meidän ryhmästä puuttui, itse funtsin myös viitsiikö mennä itseään kastelemaan, mutta kerta kun ollaan kurssille päästy niin pitäähän sinne mennä vaikka maailmanloppu tulisi. 

Mentiin aluksi yllä olevaa rataa pätkissä, tarkoituksena oli harjoitella takaaleikkausta. Ohjaajan reitti on merkitty lilalla ja koiran mustalla, toivottavasti saa selvää! K meni olosuhteisiin nähden ihan ookoosti, mutta meno ei kovin innostuneelta näyttänyt. Eikä ihme siinä sateessa. Lopussa kertailtiin vielä rengasta, puomin alastulokontaktia ja pöytää.

     

25.6. Vikat agireenit takana, mutta todella hyvät sellaiset. Ilma oli sopivan viileä eikä vettäkään satanut, jes! Koska tällä  kertaa oli vain kaksi kouluttajaa, porukka jaettiin kahtia koiran koon ja tason mukaan. Ehdittiin meidän ryhmän kanssa menemään yllä olevia ratoja yhteensä kolmen kierroksen verran. Ensin otettiin vasemman puoleista pätkissä pari kierrosta, ideana putkien jälkeen tehtävät ns. persjätöt. Lopuksi vielä vähän takaakiertoa ja pari hyppyä. Ketkulilla oli hyvä vire päällä ja palkkaus onnistui hyvin sekä leluilla että nameilla. Tästä on hyvä jatkaa maanantain leikkimieliseen kisaan, ingen panik!