Keep calm and don`t stress

Kevät etenee huimaa vauhtia, mätsäri-ilmoituksia ilmestyy kuin sieniä sateella ja meidän treenimotivaatiokin on saanut pienoisen noususuunnan. Ja Ketku on nykyään sisäsiisti, jo oli aikakin! Koon kanssa ollaan tokojuttuja söösäilty kotona ja käyty läheisellä pikkukentällä harjoittelemassa kerran pari viikossa. Pitäisi kiireesti päästä porukalla reenaamaan, että tuo haukkuli tottuisi muuhunkin kuin pelkkään häiriöttömyyteen. Voisin paljastaa, että meidän olisi Ketkulin kanssa tarkoitus osallistua agilityn alkeis-/pentukurssin karsintatilaisuuteen ensi kuussa! Ihan hirveä stressi siitä, miten K käyttäytyy saati tottelee yhtään uudessa paikassa, joka on täynnä vieraita koiria ja ihmisiä. Mielessä pyörii välillä vaikka mitä kauhuskenaarioita kun tuo penikka juoksee ja rellestää ympäri hallia ja villitsee kaikki muutkin. Olisi pitänyt käydä häiriössä reenaamassa, olisi olisi olisi - mutta onhan tässä vielä vähän aikaa! Yritystä on kuitenkin ollut, ihmisten aikataulut eivät vain ole kohdanneet ja mitään ei ole saatu sovittua. Vielä. Harmittaa myös se, ettei lähellä ole ollut oikein mitään koiratapahtumia mihin olisi voinut mennä katseleen ja jotain pientä reeniä vetämään. Mätsärit olisivat aivan ihanteellisia, muttei niitäkään näin alkuvuodesta pahemmin ole.

Omat kiireet ovat heijastuneet myös tänne blogiin, viimeisin postaus on julkaistu lähes kolme viikkoa sitten, hups. Pitäisi ehtiä lukea seitsemän aineen läksyjä, liikkua, nähdä ihmisiä ja vielä jossain ihmeen välissä reenata koirien kanssa. Mutta nyt alkaa ryhtiliike, varsinkin Ketkulin kohdalla! Agilitykurssille pääseminen olisi aivan huippua, kaikki peliin sen puolesta. Tuleehan niitä kursseja myöhemminkin, mutta juuri TAMSK tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta. 

Ketkun innostus tokoon ei ole vielä niin huipussa. Se tykkää ihan sikana pihalla ämpärien kiertämisestä ja oikein haukkuu innosta, mutta tokossa meno on paljon rauhallisempaa ja tekemisestä puuttuu tietty into. Perusasento sujuu hienosti pienellä avustamisella ja seuraamisessa ollaan edistytty myös :-). Vielä on toki paljon tekemistä ja hiomista edessä. Sisätiloissa K keskittyy todella hyvin, mutta ulkona sitä kiinnostaa myös ympäristö ja hajut.

Jostain muistan lukeneenini porokoiran olevan nopea-oppinen, mutta myös helposti kyllästyvä. Tämä kuvaa aikas täydellisesti Ketkua. Tokossa edistymistä hidastaa juuri tuo kyllästymisen nopeus, varsinkin ulkona reenatessa K näyttää hyvin selvästi kun sitä ei enää kiinnosta. Määräänsä enempää ei viitsi toistella ja lopettaa aina reenejä siihen kyllästyneen filikseen vaan onnistuneeseen ja ilolla tehtyyn suoritukseen. Toko vaatii lajina todella paljon toistoa ja osissa kouluttamista sekä pitkäjänteisyyttä niin ohjaajalta kuin koiralta. Harjoitukset jatkuvat!

Lämpötilojen noustua Vinskulta alkaa pikkuhiljaa irtoamaan pohjavillatuppoja, mutta kesälookkiin on vielä aikaa. Tokojuttuja ollaan reenailtu harvakseltaan ja näin pidetty innostusta yllä. Bongasin kesäkuussa lähellä olevan möllitokon, samassa paikassa kuin viime vuonna. Kiinnostaisi tosi paljon osallistua, Veekin vuoden vanhempana ja viisaampana. Muutamat paikallaolo-treenit porukassa ennen kisaa tekisivät hyvää tuolle haukulle. Kiva olisi jos paikallaolo sujuisi paremmin kuin viimeksi ;-) Muut osa-alueet meillä on todella hyvässä kondiksessa, videota tokofiilingeistä tulossa piakkoin!