Kolmas päivä kesäkuuta

Ei kyllä uskoisi, että nyt on kesäkuu. Blogissa on kieltämättä ollut viime aikoina hiljaista. Koko toukokuun oma aika kului pääsääntöisesti koulussa ja töissä, samoin viikonloput duunissa. Kiire oli melkoinen ja se näkyi myös täällä blogin puolella. Mutta onneksi pahin uurastus on jo takana päin, koeviikosta on selvitty hyvin tuloksin ja töitäkin on enää todella vähän. Pian voin todeta olevani oikeasti lomalla :-) Kesäloma merkitsee itselle rentoutumista, hengailua ja elämistä ilman tiukkoja aikatauluja. Toisin sanoen koko koirakalenteri kesälle on vielä kysymysmerkkinä, jos vain aikataulut natsaa niin ilman muuta mennään mätsäröimään tai mihin tahansa koirailemaan. Mutta en kuitenkaan suunnittele menoja niiden mukaan, varsinkin mätsäreitä riittää kesällä ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Kesällä toki reenaillaan molempien haukkujen kanssa ja Vinskin kanssa ehkä jatketaan jäljestystä. Agilitya harrastetaan Ketkun kanssa koko kesäkuun ma ja ke TAMSK:in nuorten agilitykurssilla. Maanantaina olikin kurssin ensimmäinen kerta, joka piti sisällään tunnin mittaisen luennon agilitysta, koiran ohjaamisesta ja kurssin säännöistä. Huomisen reenaukset valitettavasti jäävät työvuoroni takia välistä, mutta muuten tällä tietoa joka kerralle ollaan menossa.

Tänään päätin kokeilla jotain uutta Ketkun kanssa, nimittäin juoksua! Eikä mitä tahansa juoksua, vaan polkujuoksua! (=juoksemista poluilla) Juokseminen on lajina itselle kovin rakas, varsinkin kesällä tulee lenksuiltua montakin kertaa viikossa. Viime kesänä kävin Vinskin kanssa muutaman kerran tiellä juoksemassa, mutta kieltämättä pysähtely sekä säätäminen toista koiraa ohittaessa pisti ärsyttämään ja ei tehnyt lenkistä kovin mukavaa. Siihen se koirajuoksu oikeastaan vähän kaatui. Samat juoksureitit välillä kyllästyttävät ja päätinkin suunnata tällä kertaa metsään. Yksin tuntuisi jotenkin oudolta juosta metsässsä ja mikäs siinä kun koira saa samalla lenkkiä. Vinskin kanssa tämmöinen ei olisi tullut mieleenkään metsästysvietin takia, mutta Ketkulipa onkin juuri passeli polkujuoksukaveri. K pysyi tänään hyvin mukana ja matkaakin kertyi viisi kilometriä! Onneksi yhtäkään koiraa ei tullut vastaan eikä metsäautotielläkään huristellut autoja niin saatiin ihan rauhassa mennä :-) Suosittelen kyllä kaikkia kokeilemaan, jos vain koiraa voi pitää irti ja juokseminen kiinnostaa. Eli ei muuta kuin hyvät musat kuulokkeisiin ja haukun kanssa polkujuoksemaan! :-)