21.12.2013

Joulukalenteri - Luukku 21: Historiaa



Mietin aikas kauan haluanko funtsia Ketkun historiaa ihan yksityiskohtaisesti täällä blogissa, mutta toisaalta joku taitava googlailija voisi tämän tiedon kaivaakin jostain.

Oltiin menossa Koon kanssa bussilla pentupiiriin pari viikkoa sitten ja meidän lähelle tuli istumaan pari koiramummelia. Ne kyseli kauheesti Ketkulin ikää ja rotua ja mistä se on tullut. Sanoin , että K on haettu Suomen koirienturvakodista. He sanoivat heti, että  "jaa onkos tää sieltä Hollolasta?" Olin ihan, että no en itse asiassa tiedä yhtään mistä päin Suomea. Mummeli  alko kertomaan mulle jostain lapinporokoirien kasvattajanaisesta, joka oli laiminlyönyt koiria ja sieltä oltiin otettu huostaankin niitä. 

Pentupiriin jälkeen alkoi kunnon tiedon etsiminen netistä. Keskustelupalstalta löytyi viesti, jossa varoitettiin Hollosta asuvasta naisesta, joka myi rekisteröimättömiä lapinporokoiria. Palstalla oli myös, että koirat elivät aivan kamalissa oloissa.

"Oltiin pentuja siellä katsomassa ja jokainen pentu todella arka, emäkin tärisi mökin kulmassa kuin olisi hakattuja joka koira!! Koirat on laihoja, pennuilla matoja!! Sisälle katsottaessa näin jotain järkyttävää: 2 koiraa joilta puolet turkista poissa, nahka roikkui ja näyttivät todella sairailta!" (2/2012)

Löysin kaksikin uutista, joissa kerrottiin, että Hollolasta oli tämän vuoden kesäkuussa paljastunut eläinsuojelurikos. Naisen tilalta oltiin löydetty noin 40 koiraa, joista yhdeksän piti lopettaa heti. Ja yllätysyllätys, rotuna lapinporokoira.

"Todistajana oikeudessa kuultu eläinlääkäri kertoi, ettei kaikilla eläimillä ollut edes vettä. Laihtuneilla ja nälkiintyneillä yksilöillä kylkiluut ja selkäranka olivat hyvin näkyvissä. Koiria pidettiin huonokuntoisessa talossa, navetassa ja ulkosalla." (ESS,6/2013)

Googletukseni tuotti vielä yhden hyvän löydön, erään koirablogin postauksen, jossa kerrottiin yhden päätähden, lapinporokoiran menneisyydestä. Koira ei ollut rekisterissä, mutta kasvattajaksi oli ilmoitettu Helinä Latva. Tämän nimen jälkeen kaikki selkeni vielä enemmän. Googlaaminen jatkui ja löysin todella monta eri porokoiraa, jonka kasvattaja tämä nainen oli. Löytyi niin rekisteröityjä kuin rekisteröimättömmiäkin koiria ja niiden kuvia. Kävi ilmi, että tällä naisella on ollut joskus ihan oikea kenneli nimeltään Skuolffi. Viimeisin rekisteröity pentue on syntynyt vuonna 2003. Herää kyllä kysymys mitä on voinut tapahtua, että kunnollisesta kasvattajasta on tullut pentutehtailija? Harva tietää.

Mistäkö tiedän, että Ketku on juuri tältä naiselta Hollolasta? En sitä voikaan aivan varmaksi sanoa. Palaset sopivat niin hyvin yhteen, että 99 % varmuudella voin todeta, että Ketkuli on juuri sieltä paikasta. Nainen sai kesäkuussa vuoden eläintenpitokiellon ja Ketkuhan on syntynyt sen jälkeen. Mutta toisaalta valvooko kukaan oikeasti sitä naista vuoden, ettei hän pidä tai pennuta koiria? Rehellisesti sanottuna en usko. Hän on teettänyt niin monen monta porokoirapentuetta, jos laskee että hän on aloittanut tehtailun kun rekisteriin ei ole enää tullut uusia pentuja? Jossain luki, että hänellä on rekisteröimiskielto. Eli onko hän tehtaillut jo 10 vuotta? Kuinka monta kymmentä- tai oikeastaa sataa pientä porokoiraa on jossain likaisessa navetassa sinä aikana syntynyt? Ihan sairasta, tälle on saatava loppu!

4 kommenttia :

  1. Tätä lukiessa tuli mieleen, että oma lapinporokoiranikin on mahdollisesti samaiselta naiselta :( Koiruus on jostain Hollolasta päin ja rekisteröimätön + koira tuotiin huoltoasemalle, rahat kätee ja lähtivät nopeesti pois. Koira pelkäs pentuna aivan järjettömästi kaikkea ja kun sai ruokaa tullessaan, oli kuin ei olisi nähnyt ruokaa ikinä ! Onneksi koira pääsi parempaan kotiin ! :)

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei ne onneksi, ne pelastettiin niin pieninä ettei kuulemma muista sieltä mitään. Ja turvakodissa oli hyvät ruuat ja olosuhteet sekä ihmisiä ympärillä.

      Poista
  3. Meillä on kaksi koiraa ostettu Helinä Latvalta Hollolasta vuosina 2008 ja 2010.
    Hirveä paikka, olen siellä omin silmin nähnyt koirien olot. Koiramme ovat perheen kesken todella ystävällisiä ja tottelevaisia, toinen jopa vähän enemmän syliin kaipaava, mutta eivät anna tuntemattomien tulla lähelle tai tulee hapaista, sama toisten koirien kanssa. Pentuina olivat todella arkoja.
    Eivät näytä puhdasrotuisilta porokoirilta, olenkin aina kysyville sanonut että on sekarotuisia.
    Toinen koiramme, vuonna 2010 syntynyt musta tyttökoira näyttää paljon sun ruskealta koiralta :)

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi ! :)